Kotimajoituksessa

HEIPPA TAAS PITKÄSTÄ AIKAA!

Nyt ajattelin kirjoittaa siitä millaista on asua kotimajoituksessa. Eli ihan kertauksen vuoksi olin kesällä kolme viikkoa kotimajoituksessa Brightonissa. Perheet olivat yleensä mukavia ja aika perus brittiläisiä. 

Ensimmäisenä päivänä saapuessamme perheeseen puhuimme säännöistä, kuten ruoka- ja kotiintuloajoista sekä avaimen käytöstä. Perheen äiti kyseli myös millaisista ruuista pidimme tai emme pitäneet sekä tietysti ruoka-aineallergioista. Allergiat ja ihan pahimmat inhokit kannattaa tietysti ilmoittaa, mutta muutoin olen sitä mieltä, että ulkomailla kannattaa aina suhtautua avoimesti erilaisiin ruokiin.

Kotimajoituksessa perhe tarjoaa joka päivä aamupalan, antaa lounaseväät mukaan sekä valmistaa illallisen. Skippasin pari kertaa illallisen, kun kävimme kavereiden kanssa yhdessä syömässä. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää muistaa aina kertoa perheelle etukäteen, ettei ole tulossa syömään.

Kolmen viikon aikana kertyy valtava määrä pyykkiä. Vaatteita kannattaa ottaa riittävästi mukaan, mutta monet perheet myös antavat kieliopiskelijoiden pestä pyykkiä reissun aikana. Omassa perheessäni pyykkiä pestiin kerran viikossa. On muuten kohteliasta ottaa vaikkapa minicrip-pussissa omaa pyykinpesuainetta mukaan. 

Kielimatkan aikana vietettiin kerran viikossa perheiltaa, jolloin yleensä syötiin yhdessä, pelailtiin pelejä tai vaan juteltiin. Nämä ovat hyviä hetkiä kielen oppimisen kannalta.

Perhemajoitus on hyvä tapa myös tutustua erilaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi siihen, että englannissa useissa kodeissa on pelkkä kylpyamme suihkun sijaan.

Kaisla

Ystävän kanssa vai yksin kielimatkalle?

MOIKKA!

Tällä kerralla aion kertoa onko kielimatkalle parempi lähteä yksin vai kaverin kanssa. Omana kokemuksenani oli kivaa lähteä kaverin kanssa, vaikka alkujaan olinkin lähdössä yksin. Olimme jo varanneet minulle kielimatkan Brightoniin, kun ystäväni Seela kuuli siitä. Hänkin oli miettinyt  kielimatkalle, mutta oli ajatellut lähteä vasta seuraavana kesänä. Kuultuaan minun matkasta, hänen perheensä päätti tehdä varauksen jo tälle kesälle. Onneksi samalta kurssilta löytyi vielä paikka myös hänelle. 

Niinpä lähdimme sitten yhdessä. Halusimme kuitenkin majoittua erikseen, jotta oppisimme mahdollisimman paljon kieltä, kulttuuria ja ehkä jopa hieman olemaan sosiaalisempia. Ja ettei tulisi käytettyä suomen kieltä liikaa.

Yksin lähtemistä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä kavereita löytyy tosi nopeasti. Minä lähdin yhden hyvän kaverini kanssa, mutta löysin ainakin neljä uutta suomalaista ja pari muunkin maalaista ystävää, joiden kanssa on kiva pitää edelleen yhteyttä.

Eli yksin tai yhdessä, uusia kavereita saa varmasti!

Minä ja Seela bride-kulkueen yhteydessä järjestetyn maalisodan jälkeen.

PS. Seela kirjoittaa myös blogia Auringonlaskunoranssi. Käykääs kaikki kattomassa!

Kaisla

Peruspäivä Brightonissa

MOIKKA!

Tässä postauksessa ajattelin kirjoittaa siitä, miten normaalit koulupäivät kuluivat kielimatkallani Brightonissa.

Arkipäivisin aamuni alkoivat yleensä noin kello puoli kahdeksan tanskalaisten kämppiksieni, Ean ja Mathilden, herätyskellon soidessa.  Itse olisin tosin halunnut, ja nopeana lähtijänä, voinutkin nukkua vielä hieman pidempään. Mitäs siinä nyt sitten, vessaan, hammaspesu ja aamupalaksi muroja, joita syötiinkin sitten koko kolme viikkoa - ei ikinä enää kiitos muroja! Aamutoimien jälkeen, noin vartin yli kahdeksan pitikin jo kiiruhtaa bussiin.

Matka tyypillisellä kaksikerroksisella englantilaisbussilla kotoa koululle kesti suunnilleen 20-25 minuuttia. Oppitunnit alkoivat yhdeksältä. Neljä koulutuntia oli jaettu siten, että ensimmäinen blokki kesti 1h 20 min, jonka jälkeen oli tauko. Yleensä söin lounaseväät jo tässä välissä, koska murot. Tauon jälkeen pidettiin toinen 1 h 20 min kestävä oppitunti, jonka jälkeen oli vasta virallinen "lunch time". Mutta koska eväät oli syöty jo oppituntien välissä olevalla tauolla, lounasaikaan oli tunti aikaa shoppailla ja käydä vaikka ketjukahvila Costassa.

Costassa tulikin istuttua lähes päivittäin. Itse addiktoiduin siellä ihanaan ananas-kookosveteen. Paljon muuta ei tainnutkaan tulla juotua Costassa. Lisäksi pidin salted caramel muffinista. Nam.

Lunch timen jälkeen meillä oli kolmen tunnin aktiiviteetti. Aktiviteetit vaihtelivat päivittäin. Hauskimpia olivat esimerkiksi Amazing race ja eräänlainen valokuvakilpailu. Lisäksi tehtiin mm. lyhyt elokuvia.

Aktiviteetin jälkeen, neljän aikoihin lähdettiin taas bussilla takaisin kotiin, jossa vähän aikaa lepäiltiin ja juteltiin kämppisten kanssa. Illan ruoka oli yleensä vähän kuuden jälkeen. Ruuaksi meidän perheessä oli todella usein pizzaa ja hampurilaisia yms. Mutta kuulin, että yleensä muissa perheissä  oli ollut monipuolisempaa ja terveellisempääkin ruokaa. Olin alunperin ajatellut, että perhemajoituksessa tulee juteltua paljon perheen kanssa, mutta valitettavasti oma perheeni ei ollut kovin aktiivinen sen suhteen. He eivät esimerkiksi edes syöneet koskaan meidän kanssa samaan aikaan. Mutta kuulin, että monissa perheissä juteltiin paljonkin tänä aikana, joten tämäkin asia on vähän tuurista kiinni.

Illallisen jälkeen,  puoli kahdeksalta tapasimme taas Churchill squarella, joka oli kielimatkan aikana vakio tapaamispaikkamme. Oli ilta-aktiiviteetin aika. Ilta-aktiiviteetti saattoi olla esim. keilailua, lasersotaa tai vaikka vain elokuvailta EF-loungella.

Ilta-aktiiviteetit loppuivat noin kymmeneltä, jonka jälkeen matkattiin bussilla kotiin nukkumaan.

Päivät olivat siis tosi pitkiä, ja niiden aikana kerkesi tapahtumaan paljon asioita. Ensimmäisellä viikolla tunsin itseni tosi väsyneeksi, mutta sitten totuin kyllä rytmiin.

Ja bussit tulivat siis tutuiksi, mutta ne toimivatkin Brightonissa todella hyvin. Oikeastaan jäin kaipaamaan sitä täällä Suomessa, että busseja kulkisi koko ajan muutaman minuutin välein.

Kaisla

Oppitunnit kielimatkalla

MOIKKA TAAS!

Eli tämän postauksen aiheena olisi oppitunnit. Halusin kirjoittaa aiheesta, sillä itse en ainakaan etukäteen löytänyt paljoakaan juttua siitä, millaisia oppitunnit tulisivat olemaan.  Joten toivon, että te tulevat kelimatkalaiset (tai muutenkin vaikka vain kielimatkasta haaveilevat) saatte vähän tietoa tästäkin aiheesta.  

Eli ihan näin aluksi oppitunnit eivät ole ollenkaan samanlaisia kuin kielten tunnit ovat täällä Suomessa. Tosin tämäkin saattaa tietysti riippua jonkin verran opettajista. EF kielimatkalla oppitunneilla keskusteltiin asioista enemmän kuin tehtiin perinteisiä tehtäviä. Keskusteluaiheet vaihtelivat tosi paljon. Juttelimme mm. politiikasta, presidenteistä yms., urheilusta, Pride-kulkueeseen liittyen homoista jne. Usein keskustelut olivat tosi mielenkiintoisia, mutta esim. politiikasta, kun en tajua Suomeksikaan mitään... Onneksi aiheet kuitenkin vaihtelivat!

Kieltä opiskeltiin paljon myös erilaisten pelien avulla. Oma suosikkini oli Piirrä ja arvaa.

Lisäksi tehtiin myös muutamia todella hauskoja ryhmätöitä. Kuten esimerkiksi tämä hieno video, joka kannattaa ehdottomasti katsoa ehkä useammankin kerran ;)

Videosta saa hyvin fiilistä oman kielimatkani tunnelmista!

 Kielimatkaa ei kannata jättää väliin ainakaan sen takia, ettei tykkää istua koulunpenkillä.

Ja loppuun vielä, että jos kenelläkään on mitään kysymyksiä, joita en itse tajunnut kirjoittaa niin vastailen niihin mielelläni.

Kaisla

Valmistelut ennen kielimatkalle lähtöä

Kun ajatus pakkaamisesta ja lähdöstä kielimatkalle lähestyi, minua alkoi jännittää todella paljon. Itse pakkaamisesta ei kuitenkaan tarvitse hermoilla, sillä ennen lähtöä saat kirjeen, missä tulee Kielimatkalaisen käsikirja, joka sisältää oikeasti hyvän pakkauslistan.

Pakkaamisessa vain täytyy muistaa, minne nyt lähteekään, niin kannattaa huomioidan sikäläiset sääolosuhteet. Kun itse olin Brightonissa, niin siellähän sää vaihtelee suuresti. Ensimmäisellä viikolla oli jotain lähemmäs kolmekymmentä astetta lämmintä, kun taas lähes koko toisen viikon satoi vettä.

Eli jos olet menossa Brightoniin (tai muihin englannin merenrantakaupunkeihin), kannattaa varata sekä niitä toppeja ja teepaitoja että huppareita tai villapaitoja.

Kengistä mukaan kannattaa ottaa mukaan ne, joilla on helppo kävellä ja jotka tuntuvat hyvältä jaloissa, sillä käveltyä tulee todella paljon lähes päivittäin.

Ota kosmetiikasta vaan sen verran kun tiedät tarvitsevasi, sillä nekin painavat ihan kiitettävästi. Kannattaa muistaa mm. aurinkorasva, hammasharja, hiusharja ja sheiveri (joista viimeksi mainittua ei muuten Brightonissa saa ostaa alle 16-vuotias), jotka kaikki itse unohdin.

Ja jos yöpyy Helsingissä viimeisen illan niin älä missään tapauksessa unohda kaikkea kosmetiikkaasi hotellin vessaan. Siitä tulikin aika hauskaa, sillä hotellimme ei ollut ihan lentokentän lähellä ja iskä joutui kiireessä ajaa takaisin lentokeltältä ja hakea kosmetiikkalaukkuni. Myös kaikki henkilökohtaiset lääkkeet on tärkeä ottaa mukaan.

Perhemajoitukseen menijöiden on kohteliasta viedä perheelle hieman tuliasisia. Tämä ei tietenkään ole mitenkään pakollista. Pienet jututkin, esim suklaa ja salmiakki käyvät hyvin. Vinkkinä ulkomaalaiset eivät usein oikein pidä salmiakista, joten sitä ei kannata ihan järjettömösti ostaa.

Ihan oppituinneille tarvitsee kyniä( lyijykynä sekä musta tai sininen tussi/kuulakärkikynä), vihon ja sanakirjan. Sanakirjaa en kyllä itse tarvinnut, mutta kannattaa sekin varulta, sillä  sen tarve saattaa riippua hyvin opettajista.

Adapteri kannattaa ottaa mukaan mikäli haluat ladata puhelintasi tai vaikka kameraasi. (Minun tapauksessani myös sähköhammasharjaa.)

Käteistä ei välttämättä tarvitse paljoakaan, jos otat pankkikortin mukaan. Ainoa mihin itse tarvitsin oli bussiliput 66£ ja erilliset maksulliset lisäaktiiviteetit, joiden maksut vaihtelivat n.5-10£. Lisäksi esimerkiksi matka Oxfordiin olisi jäkikäteen otettuna maksanut muistaakseni 45£.

Sateenvarjo kannattaa myös ottaa mukaan, siillä se silloin tällöin ehkäisee loistavasti sateen sieltä repunkin pohjalta.

Niinkuin käsikirjassa lukeekin, kannattaa ottaa mukaan lukollinen matkalaukku tai ostaa erillinen lukko. Vakuutus ei nimittäin korvaa, jos sinulta varastetaan avoinna säilytetystä matkalaukusta.

Pakatessa täytyy myös muistaa että luultavasti tavaraa tulee olemaan enemmän kotimatkalla :)

Tervetuloa

Hei, 

olen kohta 15 vuotta täyttävä Kaisla Jyväskylästä. Tulin viikko sitten ensimmäiseltä kielimatkaltani Brightonista. Kolmen viikon kielimatka oli yksi tämän hetkisen elämäni hienoimmista kokemuksista. Sen takia ajattelinkin aloittaa kirjoittaa tätä blogia, että voin innostaa ja rohkaista muitakin lähtemään kielimatkalle.